Turha miehen on manalle,
Yksin mennä iltasella,
Ei Miehen pidä pelätä,
Elämää elon lopussa.

Turha miehen on manalle,
Omaa ikaansa paeta,
Ei miehen pidä omaansa,
Otta, kuolla, kunniatta.

Turha miehen tuonelassa,
Surra kunniattomuutta,
El sellasien miehen aika,
Kunniaksi koskaan muutu.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Ei manalle kunniatta mennä.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Elolle, maalle, taistolle.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Ei manalle kunniatta mennä.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Elolle, maalle, taistolle.

On kunniakasta sotilaan,
Suurta asetta sivellä,
Myös kunnia on hänellä,
Taistosta manalle mennä.

Suuri on sydän sotilaan,
Joka kuolee maansa vuoksi,
Sotamiehellä myös on suuri,
Kunnia omasta maasta.

Ei miehen pidä manalle,
Kunniatta koskaan mennä,
Sotamiehen kunniana,
On maansa elonsa tieto.

Van mikä on miehen tieto,
Joka itse manalle mennut?

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Ei manalle kunniatta mennä.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Elolle, maalle, taistolle.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Ei manalle kunniatta mennä.

Kunnia,
Kunnia,
Kunnia,
Elolle, maalle, taistolle.